On monia, jotka jossain vaiheessa elämänsä aikana ilmaisevat inhonsa juoksumattoja kohtaan. Aikaisemmin ei ollut lainkaan epätavallista käyttää ilmaisua ”kidutusväline”. Ilmaisulla saattaa olla hieman syvempi tarkoitus, kuin aiemmin ajattelimme..
1800-luvun alussa englantilainen insinööri Sir William Cubitt suunnitteli maailman ensimmäisen juoksumaton. Laitteen tarkoituksena oli rangaista ja muovata Englannin vankeja. Cubitt ajatteli että kova harjoitteleminen auttaisi vankeja Bury St. Edmonsin vankilassa (kirjaimellisesti) ruotuun, eikä sen jälkeen olisi pelkoa tyhjästä ja laiskasta elämästä. Cubittin ajatukset eivät olleet kovin ainutlaatuisia viktoriaaniselle Englannille, joka usein yhdistetään harjoittelun vahvaan moraaliseen luonteeseen.
Tyypillinen Cubite-juoksumatto pyöri vaakasuoran akselin ympäri ja pakotti vankeja liikkumaan ylöspäin kuten porraskone. Epäonniset vangit saivat vaakasuoran kaiteen, jotta he eivät päässeet putoamaan. Sir Cubbit oli siis oletettavasti myös inhimillinen.
Vangit kiipesivät suurta pyörää pitkin, jossa oli 24 askelmaa. Pyörät koostuivat yksinkertaisista hammasrattaista. Näin pumpattiin vettä ja murskattiin jyviä. Tästä sai nimensä ”juoksumatto”.
Vaikka vangit joutuivat käyttämään juoksumattoa vaihtelevasti, on sanottu, että keskimäärin he käyttivät niitä vähintään kuusi tuntia päivässä. Tämä vastaa kiipeilyä noin 1,5–4,3 km korkeudelle. Vastaava 4,3 km kiipeily vie noin puoliväliin Mount Everestiä.
Lähde: Mike Groom on Mt. Everest, arriving on the Balcony, May 10, 1996. Photo © Jon Krakauer – Huippukokous Everestillä
Väistämättä, ponnistelut yhdessä vankien huonon ruokavalion kanssa johtivat moniin vakaviin vammoihin. Vuonna 1824 yksi New Yorkin vankilan vartijoista, James Hardie, otti ”koneen” vastaan, jotta he voisivat väsyttää heidän vaikeimpia vankejaan. Tässä hän kuvailee kokemusta: ”Se on sen yksitoikkoinen luonne, joka tekee siitä kauheaa.”
Kummallista kyllä, juoksumatto oli sallittu Englannissa 1800-luvun loppuun saakka. Myöhemmin se kiellettiin, koska sitä pidettiin erittäin julmana työkaluna.
Juoksumatto nykyäaikana
Onneksi juoksumatto teki suuren come backin 1970-luvun alussa, Dr. Kenneth H. Cooperin ansiosta. Kyllä, arvasit oikein, mies, joka antoi meille Cooper-testin ja käynnisti harjoittelun vallankumouksen vuonna 1968, kun hän kirjoitti kirjan ”Aerobic”. Kirjassaan hän kirjoittaa muun muassa, että jokaisella pitäisi olla oma juoksumatto (viittaus 1800-luvun vaihteeseen), jos he haluaa pysyä terveenä ja elää pitkään.
New Jerseyläinen yrittäjä ja mekaaninen insinööri, William Staub, luki Cooperin kirjan ja löysi markkinoilla olevan aukon. Ei ollut halpoja juoksumattoja kotikäyttöön, joten hän rakensi yhden ja antoi sille nimen PaceMaster 600. Myynti ylitti odotukset ja juoksumatto tuli nopeasti välttämättömäksi monille harjoittelijoille. Brändi on säilynyt ikonisena nykypäivään asti.
Onneksi kehitys on edennyt, mutta olemme kiitollisia sekä Cooperia että Staubia kohtaan. Juuri nyt voimme ylpeänä esittää kaksi uutta juoksumattoa. Kutsumme niitä nimellä Technogym SKILLRUN TX 500 ja SKILLRUN 7000.
Salamannopea teknologinen kehitys on merkinnyt sitä, että voimme nykyään käyttää erilaisia juoksumattoja, jotka ovat kaukana 1800-luvun kidutusvälineistä ja oikeastaan kaukana myös 70-luvun juoksumatosta. Tänä päivänä tarjoamme harjoituselämyksiä, joissa keskitytään sujuvaan vuorovaikutukseen, suunnittelun, teknologian ja tunteen välillä.
