Miten kuntokeskusala muuttuu ja miten se on huomioitava?
Kuntokeskukset ja muut palvelualan yritykset Euroopassa avaavat pikkuhijaa oviaan. Suomikin avaa asteittain ja mahdollisuudet liiketoiminnan pyörittämiseen vahvistuvat. Kaikki tämä tapahtuu kuitenkin tiukan valvonnan ja suositusten alla. Vaikka Euroopan maiden maiden arvioidaan saaneen tilanteen kohtuullisesti hallintaan, se ei tarkoita, että viruksen leviäminen todella hidastuisi tai loppuisi. Rajoitusten purkaminen on monimutkaisempaa kuin niiden käynnistäminen. Riskit ja pelot uudesta aallosta kytevät ihmisten mielissä.
Olemme koonneet tähän artikkeliin asioita, joita suomalaisten kuntokeskusten tulisi huomioida alan muuttuessa koronakriisin jälkeen. Artikkeli perustuu EuropeActiven Herman Rutgersin kokoamaan raporttiin.
Aasian markkinoilta opittua
Markkinoiden avautuessa on hyvä ottaa oppia Aasian markkinoilta, jossa on siirrytty koronakriisin jälkeen seuraavaan vaiheeseen. Kiina, Singapore ja Etelä-Korea ovat onnistuneet uudelleenavaamisessa niin, ettei tauti ole pahemmin lähtenyt leviämään. Avaamisen yhteydessä on panostettu sekä ihmisten väliseen etäisyyteen liittyvillä säädöksillä, testaamisen lisäämisellä ja mobiilisovelluksen hyödyntämisellä tartuntojen estämiseksi.
Näitä toimenpiteitä noudattaen on voitu palata jälleen kohti normaalimpaa kuluttamista ja sitä kautta palvelualojen työllistämiseen.
Pandemian vaikutuksia liikuntakeskusten arkeen koronakriisin jälkeen
- Digitaaliset palvelut ovat viimeistään koronakriisin aikana näyttäneet voimansa. Mobiilisovellukset, live streaming ja on-demand palvelut ovat tulleet jäädäkseen. Digitaaliset ratkaisut tulee tuotteistaa myytäviksi palveluiksi.
- Puettava teknologia voisi jopa auttaa koronaviruksen tunnistamisessa?
- Uudenlaiset jäsenyysmallit, jossa maksetaan käytetyistä palveluista lisääntyvät.
- Konkurssit ja toiminnan lopettamiset avaavat mahdollisuuksia niille alan toimijoille, jotka pysyvät pystyssä haastavanakin aikana. Mm. osaavaa henkilökuntaa ja liikunnannälkäisiä asiakkaita.
- Rajoitusten aikana on opittu työskentelemään läheisesti huolimatta fyysisestä välimatkasta. Tämä mahdollistaa uudenlaisen ketterän tavan työskennellä myös jatkossa. Kriisiaikana on myös voitu kehittää osaamista ja ottaa käyttöön uusia digitaalisia työkaluja.
- Hygienia – vähemmän fyysisiä kontakteja, suojavarusteiden käyttö, perusteellisempi siivous ja laitteiden desinfiointi. Tästä kannattaa pitää kiinni myös jatkossa.
- Fyysinen etäisyys – kun siihen on totuttu, voi olla, että kuntosalin layoutia tulee miettiä uudelleen.
Mitä kuluttaja miettii koronakriisin jälkeen
- Suurin kysymys kuluttajan mielessä on, voiko hän palata kuntosalille hikoilemaan ja toisten ihmisten läheisyyteen?
- Palaavatko kuluttajat rutiineihin ja toimintatapoihin, joita heillä oli ennen koronakriisin alkamista?
- Kuluttajat ovat nyt tottuneet liikkumaan kotonaan ja saattavat haluta jatkossakin hyödyntää online palveluita
- Kuluttajat ovat ottaneet mobiilisovellukset entistä vahvemmin osaksi kuntoiluaan ja varmasti jatkavat niiden käyttöä myös tulevaisuudessa
- Kuluttajat tulevat hintatietoisemmiksi
- Kuluttajat ovat tarkempia sopimusten kanssa, joita he allekirjoittavat
- Kuluttajat ovat ymmärtäneet paremmin liikunnan merkityksen omalle hyvinvoinnilleen
- Kuluttajat arvostavat entistä enemmän kuntokeskusten tuomaa sosiaalista aspektia
- Mahdollisuus mukauttaa ja yksilöidä palveluita kuluttajan omaan tarpeeseen tulee entistä tärkeämmäksi
Artikkeli pohjautuu Herman Rutgersin, Global GrOwth Partners & EuropeActive raporttiin. Lue koko raportti täältä
Me Qicraft Technogymillä olemme varmoja, että selviämme kriisistä ulos entistä vahvempina. Alamme merkitys terveydenhuollolle on osoittautunut entistä tärkeämmäksi. Ihmisen hyvinvointi ja immuunijärjestelmä linkittyvät fyysiseen aktiivisuuteen, mikä on meille alan edustajina suuri mahdollisuus.
Me Qicraftilla olemme vahvana tukena paitsi nyt koronakriisin aikana, myös sen jälkeen.