Tokion olympialaisiin 2020, norjalaisella Kjetil Borchillä on selkeä tavoite: Seistä podiumin huipulla uransa (toistaiseksi) parhaan suoritukseni jälkeen. Kjetilin mielestä soutu on urheilulaji, johon kiinnitetään liian vähän huomiota. Soutu on monipuolinen liikuntamuoto, joka sopii ehdottomasti kaikille. Katso Kjetilin parhaat harjoitusvinkit artikkelin lopusta.
Mikä motivoi yhtä maailman parhaista urheilijoista omistautumaan sataprosenttisesti urheilulle?
Norjalainen Kjetil Borch on urheillut ja kilpaillut lapsesta asti. Motivoidakseen itsensä parhaisiin suorituksiin hän on onnistunut synnyttämään itselleen tahtotilan nähdä, mitä on mahdollista saavuttaa, kun antaa kaikkensa. Kjetil ei pelkää epäonnistumista, mutta hyödyntää jännityksen tuoman vahvan tunteen. ”Uskalla tuntea pelko ja epäonnistumisen tunne! Se terävöittää harjoitusta ja laukaisee innokkuuden kehittää itseäsi”, kehottaa Kjetil Borch.
Miten Kjetil valmistautuu vuoden 2020 olympialaisiin
Kjetil Borch ansaitsi paikkansa vuoden 2020 olympialaisiin tämän vuoden maailmancupissa, missä hän sijoittui yhdeksän parhaan joukkoon. Maailmancupin kilpailua varten hän laski vähitellen harjoittelun määrää ja kaksi viikkoa ennen finaalia hän teki kolmena päivänä ”Supercomp” -sarjoja. Supercomp sisältää lyhyitä supramaksimaalisia eli ylikovia vetoja. Kovien vetojen jälkeen alkoi rauhallisempi jakso, jona Kjetil piti yllä soututuntumaa ja tekniikkaa. Pari päivää ennen kisaa hän teki vielä alle tunnin mittaisia täsmäharjoituksia.
Valmistautuminen Maailmancupiin onnistui hyvin, joten Kjetil aikoo noudattaa samaa rytmiä valmistautuessaan Tokion olympialaisiin. Ero on tosin siinä, että Tokioon on 8 tunnin aikaero, ja siellä on erittäin kuumaa ja kosteaa. Siksi hän matkustaa kisapaikalle jo kymmenen päivää ennen kilpailun alkamista tottuakseen ilmastoon.
Olympiasoutajan talvikauden harjoittelu
Kjetilin harjoittelu sisältää paljon soutu-, pyöräily-, voimaharjoittelu- ja koordinaatioharjoituksia. Peruskunnon kehittämiseksi talvikuukausina Kjetil tykkää ajaa Skillbikella Oslon asunnossaan . Hän aikoo ottaa pyörän mukaan myös Tokioon.
“Skillbike on hieno ajaa. Tykkään erityisesti siitä, että voin tuoda pyörään reitit ja mäkiprofiilit, joita olen kesällä ajanut, sekä se, että voin hyödyntää vaihteita maaston niin vaatiessa.”
Kjetil Borch
Olympiasoutaja
Voimaharjoittelu on soutajalle tärkeää. Esimerkiksi kyykky ja maastaveto ovat välttämättömiä ja lajinomaisia harjoituksia perusvoiman kehittämiseksi. Myös keskivartalon ja lantionseudun lihasten pitää olla kunnossa, jotta jalkojen voima siirtyy täysimääräisesti viemään venettä eteenpäin.
Soutu on hyvä ja monipuolinen laji, joka ansaitsee arvostuksen
Soutu on urheilulaji, joka sopii kaikille. Se on monipuolista liikuntaa koko keholle. Soutu on aloittajalle helppoa, mutta mitä pidemmälle mennään, sen haastavammaksi se käy. Huipulla pitää samanaikaisesti pystyä tuottamaan maksimivoimaa maksimisykkeellä, ja hallita samalla kapeaa venettä tasapainon ja suunnan osalta. Soutu näyttää helpolta, mutta se vaatii keholta paljon.
Soutu tukee monipuolisuudellaan myös muita lajeja. Esimerkiksi ruotsalainen alppitähti Jon Olsson Déler soutaa kasvattaakseen kestävyyskuntoa ja koko kehon lihasvoimaa. Lue artikkeli hiihtoammattilaisen harjoittelusta täältä.
Soutu ainoa aerobinen liikuntamuoto, joka kehittää samanaikaisesti myös koko kehon voimaa.
Olympiasoutajan parhaat harjoitusvinkit
Tärkein asia harjoittelussa on Kjetilin mielestä kurinalaisuus ja päättäväisyys. ”Kun olet päättänyt harjoitella, tee se, äläkä laista!”
Yksi konkreettinen vihje on kysyä neuvoja kokeneemmilta soutajilta. He eivät koskaan sano ei, vaan antavat vinkkejä niin harjoituksen toteuttamiseen kuin soututekniikkaankin. Kun tiedät mitä teet, on myös paljon helpompaa haastaa itseänsä kehittymään. Soudussa tärkeää on rauhallisuus. Se on avain oikeaan tekniikkaan keskittymisessä.
Kjetilin ehdotus harjoitusviikosta
Harjoitusrytmiksi Kjetil ehdottaa pidempää harjoitusta kolmena päivänä viikossa: maanantaisin, keskiviikkoisin ja sunnuntaisin, Muina päivinä tehdään kaksi lyhyempää harjoitusta. Tässä on vaihtoehtoja harjoituksille, joiden avulla voit rakentaa oman harjoitusviikon:
Peruskuntoharjoittelu, 2-3 kertaa viikossa (valitse yksi/harjoituskerta):
2 – 4 x 20 minuutin vetoa, 3 min tauolla. Tahti 20 – 22 (vetoa minuutissa).
4-6 x 15 min vetoa, 2 min tauolla. Tahti lyö 20 – 24.
4-8 x 10 min vetoa, 2 min tauolla, Tahti 22-26.
Vauhtiharjoittelu, 1-2 kertaa viikossa (valitse yksi/harjoituskerta):
6 x 6 min, 2 min tauko, Tahti 24-28.
5 x 5 min, 2 min tauko, Tahti 24-28.
8 – 12 x 4 min, 1 min tauko, Tahti 26-30.
Lisäksi lajia tukevaa voimaharjoittelua sekä peruskestävyyttä esimerkiksi pyörällä (Skillbike) viikoittain.
